{"id":147,"date":"2021-03-05T00:51:41","date_gmt":"2021-03-04T22:51:41","guid":{"rendered":"https:\/\/shakuhachi.fi\/?page_id=147"},"modified":"2023-03-19T12:13:49","modified_gmt":"2023-03-19T10:13:49","slug":"termisto","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/shakuhachi.fi\/en\/termisto\/","title":{"rendered":"Glossary"},"content":{"rendered":"

Suuri osa termist\u00f6st\u00e4 on japaniksi, mutta mukaan on kootaan my\u00f6s shakuhachiin liittyv\u00e4\u00e4 englannin ja suomenkielist\u00e4 termist\u00f6\u00e4. Japaninkieliset termit eroteltu t\u00e4ss\u00e4 kurssiivilla.<\/p>\n\n\n\n

Termist\u00f6 ei sis\u00e4ll\u00e4 shakuhachiin liittyvi\u00e4 paikkoja ja ihmisi\u00e4. Heist\u00e4 voit lukea lis\u00e4\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Pyynt\u00f6j\u00e4 lis\u00e4yksist\u00e4 termist\u00f6\u00f6n voi l\u00e4hett\u00e4\u00e4 osoitteeseen info@shakuhachi.fi<\/p>\n\n\n\n

huom. pitk\u00e4 o voidaan kirjoittaa japanin kielen romanisoinnissa joko \u014d tai ou, mutta monesti n\u00e4kee sit\u00e4 kirjoitettavan my\u00f6s yhdell\u00e4 o-kirjaimella, joten esm. t\u00e4ss\u00e4 luettelossa termi ”my\u014dan<\/em>” voi n\u00e4ky\u00e4 eri l\u00e4hteiss\u00e4 kirjoitettuna vaikkapa vain ”myoan<\/em>”.<\/p>\n\n\n\n

shakuhachi<\/em><\/td>japanilainen p\u00e4\u00e4st\u00e4 puhallettava bambuhuilu, jonka ansatsi (=suun asettelu ja asento soittimeen n\u00e4hden) muodostetaan bambuun tehty\u00e4 viistett\u00e4 vasten.
Kirjaimellisesti nimi tulee sanoista shaku (mittayksikk\u00f6) ja hachi (kahdeksan).
Nimeys mittayksik\u00f6n mukaan tulee yleisest\u00e4 shakuhachin standardimitasta joka on 1,8 shakua. Eli noin 54cm

Kts. tarkemmin t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/a>.<\/td><\/tr>
shaku<\/em><\/td>japanilainen mittayksikk\u00f6, n. 30.3cm (tarkemmin nykystandardin mukaisesti 30.303030303cm, eli 10\/33 metri\u00e4)<\/td><\/tr>
kan<\/td>Kirjaimellisesti ”putki” – shakuhacheista puhuessa voidaan ilmaista ett\u00e4 soitin on tietynlainen shakuhachi tai tietyn tekij\u00e4n tekem\u00e4 ym. lis\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 loppuun ”kan”. Esimerkiksi ”jinashi-kan” = jinashi-tyyppinen shakuhachi. Tai ”kind\u014d-kan” Kind\u014d -nimisen rakentajan rakentama shakuhachi.<\/td><\/tr>
sun<\/em><\/td>1\/10 shaku<\/em>a eli n. 3.03cm – japaniksi voidaan puhua <\/td><\/tr>
… 1.6 ; 1.7 ; 1.8 ; 1.9 ; 2.0 …<\/td>Eri shakuhachimittoja mitattuna shaku<\/em>-mitalla. (Kts shaku<\/em>)
Vaikka tyypillisin shakuhachi on nimenkin mukainen 1.8 shakua, on shakuhacheja kuitenkin olemassa monen muunkin mittaisia. Mit\u00e4 pidempi, sen matalampi \u00e4\u00e4ni.<\/td><\/tr>
utaguchi<\/em><\/td>shakuhachin suuaukko, johon puhalletaan<\/td><\/tr>
kanjiri<\/em><\/td>shakuhachin alap\u00e4\u00e4<\/td><\/tr>
j\u014d<\/em>kan<\/em><\/td>ylempi puolikas shakuhachista, jossa on liitos (kts. nakatsugi)<\/td><\/tr>
gekan<\/em><\/td>alempi puolikas shakuhachista, jossa on liitos (kts. nakatsugi<\/em>)<\/td><\/tr>
yubiana<\/em><\/td>sormirei\u00e4t<\/td><\/tr>
take<\/em><\/td>bambu<\/td><\/tr>
madake<\/em> (joskus my\u00f6s nigadake<\/em> tai otokodake<\/em>)<\/td>phyllostachus bambusoides, perinteisesti ainoa oikea bambulajike shakuhachien valmistamiseen. Suluissa harvinaisempia vaihtoehtoisia nimi\u00e4 lajikkeelle<\/td><\/tr>
hanko \/ yaki’in \/ kokuin<\/em><\/td>
Yaki’in \/ kokuin (polttomerkki \/ kaiverrusmerkki) ovat tarkemmat termit shakuhacheissa esiintyville rakentajan merkeille, mutta etenkin maailmalla n\u00e4ihin viitataan usein termill\u00e4 hanko (joka japanissa yleens\u00e4 tarkoittaa leimasinta, jota k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n allekirjoituksen sijasta)
<\/td><\/tr>

bachigata-utaguchi \/ kinko-utaguchi<\/em>
<\/td>
Shakuhachin suuaukko, jossa on kolmion mallinen upotus. Nimike ’bachi-gata’ eli ’bachin mallinen’ viittaa shamisen-kielisoittimen soitossa k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4\u00e4n bachi -plektraan, sill\u00e4 bachigata-utaguchin muoto muistuttaa sit\u00e4. Yleisesti k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n my\u00f6s termi\u00e4 kinko-utaguchi, sill\u00e4 bachigata yhdistet\u00e4\u00e4n yleens\u00e4 kinko-koulukuntaan ja mikkazukigata tozan-koulukuntaan, vaikka on my\u00f6s lukuisia muita koulukuntia jotka k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t n\u00e4it\u00e4 suuaukkomalleja.
<\/td><\/tr>

mikkazukigata-utaguchi<\/em> \/ tozan-utaguchi<\/em>
<\/td>
Shakuhachin suuaukko, jossa on kuunsirpin mallinen upotus. Nimike ’mikkazuki-gata’ tarkoittaa kirjaimellisesti ’kuunsirpin mallinen’. Yleisesti k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n my\u00f6s termi\u00e4 tozan-utaguchi, sill\u00e4 mikkazukigata yhdistet\u00e4\u00e4n yleens\u00e4 tozan-koulukuntaan ja bachigata kinko-koulukuntaan, vaikka on my\u00f6s lukuisia muita koulukuntia jotka k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t n\u00e4it\u00e4 suuaukkomalleja.
<\/td><\/tr>

my\u014dan-utaguchi<\/em>
<\/td>
Hieman mikkazukigata-utaguchia muistuttava py\u00f6re\u00e4n mallinen utaguchi-upotus, joka oli historiallisesti tyypillisempi. My\u014dan -nimi tulee Kiotossa sijaitsevasta temppelist\u00e4, joka toimi shakuhacheja soittavan buddhalaisen fuke-suuntauksen keski\u00f6ss\u00e4.
<\/td><\/tr>
nakatsugi<\/em><\/td>
Shakuhachin keskiliitos. Jiari-shakuhacheissa on tyypillisesti keskell\u00e4 yksi liitoskohta, josta shakuhachi voidaan erottaa kahteen osaan (ylempi = j\u014dkan, alempi = gekan)
Liitoskohta on olemassa l\u00e4hinn\u00e4 siksi ett\u00e4 jiari-shakuhachien monimutkainen ji-sisus on helpompi valmistaa kun shakuhachi on kahdessa osassa. Liitoskohta on monesti rakennettu niin tiukaksi, ettei shakuhachin jakaminen osiin kuljettamista varten ole tapana, vaan sen valmistuttua sit\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n l\u00e4hinn\u00e4 aina kokonaisena. Jotkut rakentajat tekev\u00e4t tosin soittimia jossa liitos on l\u00f6yhempi jotta soitin olisi mahdollista useasti ottaa osiin kuljettamista varten. T\u00e4llaisessa k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 liitoksen lakka kuitenkin kuluu ja vaatii ennen pitk\u00e4\u00e4 uudelleenlakkausta.
<\/td><\/tr>
urushi<\/em><\/td>
Japanilainen lakka, jota valmistetaan Toxicodendron vernicifluum -puun mahlasta. Lakkaa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n shakuhachien sisustan lakkaamiseen. (my\u00f6s jinashi-<\/em>shakuhacheissa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n usein lakkaa toisin kuin monesti v\u00e4\u00e4rin k\u00e4sitet\u00e4\u00e4n (kts. ji <\/em> ja jinashi<\/em>))
Urushi-<\/em>lakkaa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n Japanissa laaja-alaisesti my\u00f6s muissa k\u00e4sit\u00f6iss\u00e4 ja taiteissa.
Urushi<\/em> on kuivuttuaan harmitonta, mutta m\u00e4rk\u00e4n\u00e4 se aiheuttaa monille allergista ihottumaa jos esm. shakuhachia valmistaessa joutuu kosketuksiin sen kanssa. (yleisen harhak\u00e4sityksen vastaisesti oikealla tavalla valmistettu<\/strong> urushilla p\u00e4\u00e4llystetty esine ei ole allergisoiva tai myrkyllinen. Lakan kuivumiseen voi kuitenkin menn\u00e4 huomattavan pitk\u00e4 aika ja on mahdollista ett\u00e4 oikeaoppista tekniikkaa oppimattomat rakentajat myyv\u00e4t huiluja, joiden lakka on viel\u00e4 allergisoivaa.)

kts. tarkemmin urushin allergiavaikutuksiin liittyen t\u00e4\u00e4lt\u00e4.<\/a>
<\/td><\/tr>
gomadake<\/em><\/td>
Apiospora shiraiana -bakteerin tartunnan seurauksena mustat\u00e4pl\u00e4iseksi muuttunut bambu. Etenkin Etel\u00e4-Japanin madake<\/em>-bambuissa (kts. madake<\/em>) esiintyy t\u00e4t\u00e4, ja sit\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n harvinaisen hyv\u00e4n\u00e4 kauniin ulkomuotonsa vuoksi niin japanilaisen teetaidetarvikkeiden, kuin shakuhachienkin valmistukseen.
<\/td><\/tr>
ji<\/em><\/td>
Tonoko<\/em>n ja urushi<\/em> -lakan seos, jota k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4asiassa jiari<\/em> -shakuhachien rakentamisessa. Hieman sekavasti ji<\/em> sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 tonoko<\/em>-hiekkaa, eik\u00e4 jinoko<\/em>-hiekkaa, jota puolestaan k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n mm. japanilaisen keramiikan korjaustekniikassa kintsugi<\/em>ssa. (kts. jiari<\/em> liittyen syihin, miksi ji<\/em>-t\u00e4ytett\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n)
<\/td><\/tr>
jinashi<\/em><\/td>
Shakuhachi, jonka k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 ei ole k\u00e4ytetty ji-tahnaa, joka on tonoko-hiekan ja urushin seos. Yksinkertaistetusti voidaan sanoa, ett\u00e4 jiari -shakuhachi rakennetaan tarkasti vireeseen, jotta soittajalla olisi helpointa, mutta jinashi shakuhachit ovat luonnollisempia, vaihtelevempia, ja v\u00e4hemm\u00e4n tarkasti vireess\u00e4, eli soittajan t\u00e4ytyy mukautua soittimeen enemm\u00e4n.
Hyv\u00e4 jinashi voi kuitenkin olla hyvinkin arvokas, vaikka jiarin rakentaminen on tyypillisesti sit\u00e4 pitk\u00e4llisempi prosessi.

(kirjaimellisesti ”ei-jit\u00e4”, sill\u00e4 ji = ji ja nashi = ei ole)
<\/td><\/tr>
jiari<\/em><\/td>
shakuhachi, jonka k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 on k\u00e4ytetty ji-tahnaa, joka on tonoko-hiekan ja urushin seos. Yksinkertaistetusti voidaan sanoa, ett\u00e4 jiari -shakuhachi rakennetaan tarkasti vireeseen, jotta soittajalla olisi helpointa, mutta jinashi shakuhachit ovat luonnollisempia, vaihtelevempia, ja v\u00e4hemm\u00e4n tarkasti vireess\u00e4, eli soittajan t\u00e4ytyy mukautua soittimeen enemm\u00e4n.
Hyv\u00e4 jinashi voi kuitenkin olla hyvinkin arvokas, vaikka jiarin rakentaminen on tyypillisesti sit\u00e4 pitk\u00e4llisempi prosessi.

(kirjaimellisesti ”on jit\u00e4”, sill\u00e4 ji = ji ja ari = on)
<\/td><\/tr>
hocchiku<\/em><\/td>Jinashi-shakuhachi vailla mink\u00e4\u00e4nlaista lakkakerrosta tai utaguchi-upotusta, yleens\u00e4 pitk\u00e4, eli matala\u00e4\u00e4ninen. Termi on Watazumi Doso -nimisen kuuluisan modernin ajan shakuhachin soittajan popularisoima.<\/td><\/tr>
kyotaku<\/em><\/td>Saman kaltainen huilu kuin hocchiku – my\u00f6skin lakaton ja upotukseton, pitk\u00e4 ja matala\u00e4\u00e4ninen. T\u00e4m\u00e4n termin on puolestaan popularisoinut toinen kuuluisa soittaja Kok\u016b Nishimura<\/td><\/tr>
nobekan \/ nobe<\/em><\/td>Shakuhachi, jossa ei ole keskell\u00e4 liitosta. Tyypillisesti jinashi soittimet ovat nobekan-soittimia, sill\u00e4 liitoskohdan p\u00e4\u00e4tarkoitus on helpottaa ji-kerroksen s\u00e4\u00e4t\u00e4mist\u00e4 jiari -shakuhachia tehdess\u00e4.<\/td><\/tr>
ch\u014d<\/em>kan<\/em><\/td>Pitk\u00e4 shakuhachi. K\u00e4ytet\u00e4\u00e4n usein viitatessa mihin tahansa shakuhachiin jotka ovat merkitt\u00e4v\u00e4sti standardikokoa 1.8 isompia.<\/td><\/tr>
ry\u016bha<\/em><\/td>
Koulukunta. Japanissa eri taidelajien ammattimainen ja korkean tason harrastelijatoiminta jakautuu eri koulukuntiin, joilla on oma j\u00e4senkuntansa, taitotasojen lisenssointisysteemins\u00e4 (kts taitotasot), sek\u00e4 johtajansa (kts. iemoto<\/em>), joka on usein suvussa periytyv\u00e4 arvo.
Ry\u016bha <\/em>– sanaa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n merkityksess\u00e4 koulukunta silloin kun ei puhuta nimell\u00e4 jostakin tietyst\u00e4 koulukunnasta. (t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa liitet\u00e4\u00e4n koulukunnan nimen per\u00e4\u00e4n vain -ry\u016b<\/em>. (kts. –ry\u016b<\/em>)

Useat perinteiset koulukunnat lukeutuvat ry\u016bha<\/em> -tyyppisiin koulukuntiin, mutta on olemassa my\u00f6s monia shakuhachi-koulukuntia, joiden organisaatiomalli saattaa olla hyvin poikkeava ry\u016bha -koulukunnista, tai ne jostain muusta syyst\u00e4 eiv\u00e4t identifioi itse\u00e4\u00e4n (jotain)-ry\u016b <\/em>-nimityksell\u00e4.
N\u00e4ihinkin kuitenkin Japanissa usein vedotaan yleistermill\u00e4 ry\u016bha<\/em>, vaikka niiden nimiss\u00e4 ei k\u00e4ytet\u00e4 -ry\u016b<\/em> -loppuliitett\u00e4.

kts. eri koulukunnista ja niiden soittotekniikoiden ja nuottien eroista t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/a>
<\/td><\/tr>
-ry<\/em>\u016b<\/td>p\u00e4\u00e4te, joka lis\u00e4t\u00e4\u00e4n joidenkin koulukuntien nimiin. (kts. ry\u016bha<\/em>)<\/td><\/tr>
X shaku<\/em> Y sun<\/em><\/td>X shakua<\/em>, Y sunia<\/em> (korvaa X ja Y japanilaisilla numeroilla, huomioi ett\u00e4 numerot ichi <\/em>= yksi ja hachi <\/em>= kahdeksan t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa lyhentyv\u00e4t muotoihin i- <\/em>ja ha- <\/em>(esm. isshaku hassun<\/em> = 1.8, standarikokoisen shakuhachin mitta. Tai esm. nishaku yonsun<\/em> = 2.4, eli 2 shaku<\/em>a ja 4 sun<\/em>ia = n. 72.7cm)

jap. numerot 1 – 9 = ichi, ni, san, yon, go, roku, nana, hachi, ky\u016b<\/em><\/td><\/tr>
tonoko<\/em><\/td>ji-tahnaan k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 savip\u00f6ly (kts. jiari ja jinashi)<\/td><\/tr>
kyoku<\/em><\/td>Musiikkikappale<\/td><\/tr>
honkyoku<\/em><\/td>ns. ”varsinainen kappale” K\u00e4ytet\u00e4\u00e4n mist\u00e4 tahansa shakuhachi-koulukuntien soittotraditiossa vakiintuneista kappaleista, jotka ovat shakuhachi-sooloja, eiv\u00e4tk\u00e4 yleens\u00e4 my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ole sovituksia.<\/td><\/tr>
koten honkyoku<\/em><\/td>Historialliset shakuhachi-kappaleet – joiden miellet\u00e4\u00e4n periytyv\u00e4n esimodernilta ajalta alun perin kuulokorvalta oppimisen traditiona<\/td><\/tr>
gaikyoku<\/em><\/td><\/td><\/tr>
tokubetsukyoku<\/em><\/td><\/td><\/tr>
sankyoku<\/em><\/td><\/td><\/tr>
shinkyoku<\/em><\/td><\/td><\/tr>
h\u014d<\/em>gaku<\/em><\/td><\/td><\/tr>
gagaku<\/em><\/td><\/td><\/tr>
t\u014d<\/em>gaku<\/em><\/td><\/td><\/tr>
koto<\/em><\/td><\/td><\/tr>
shamisen<\/em><\/td><\/td><\/tr>
komus\u014d<\/em><\/td><\/td><\/tr>
komos\u014d<\/em><\/td><\/td><\/tr>
shoden<\/em><\/td><\/td><\/tr>
ch\u016b<\/em>den<\/em><\/td><\/td><\/tr>
okuden<\/em><\/td><\/td><\/tr>
kaiden<\/em><\/td><\/td><\/tr>
jun-shihan<\/em><\/td><\/td><\/tr>
shihan<\/em><\/td><\/td><\/tr>
iemoto<\/em><\/td><\/td><\/tr>
min’y\u014d<\/em><\/em><\/td><\/td><\/tr>
my\u014dan shakuhachi<\/em> \/ fuke shakuhachi<\/td>fuke -lahkon buddhalaisuuteen kuului olennaisesti shakuhachin soitto. 1.8 -pituus vakiintui my\u00f6s fuke-lahkon piiriss\u00e4, ilmeisesti 1500-luvun tienoilla. Myoan shakuhachien pituus on 1.8 shakua, mutta niiden vire on tyypillisesti hieman matalampi kuin 442 mukainen D-vire, joka on nykyisiss\u00e4 shakuhacheissa standardina. Niiss\u00e4 on my\u00f6s tyypillist\u00e4 loivempi utaguchin puhalliuskulma<\/td><\/tr>
<\/td><\/td><\/tr>
<\/td><\/td><\/tr>
<\/td><\/td><\/tr>
<\/td><\/td><\/tr>
<\/td><\/td><\/tr>
<\/td><\/td><\/tr>
<\/td><\/td><\/tr>
<\/td><\/td><\/tr>
<\/td><\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\n

<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Suuri osa termist\u00f6st\u00e4 on japaniksi, mutta mukaan on kootaan my\u00f6s shakuhachiin liittyv\u00e4\u00e4 englannin ja suomenkielist\u00e4 termist\u00f6\u00e4. Japaninkieliset termit eroteltu t\u00e4ss\u00e4 kurssiivilla. Termist\u00f6 ei sis\u00e4ll\u00e4 shakuhachiin liittyvi\u00e4 paikkoja ja ihmisi\u00e4. Heist\u00e4 voit lukea lis\u00e4\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4. Pyynt\u00f6j\u00e4 lis\u00e4yksist\u00e4 termist\u00f6\u00f6n voi l\u00e4hett\u00e4\u00e4 osoitteeseen info@shakuhachi.fi huom. pitk\u00e4 o voidaan kirjoittaa japanin kielen romanisoinnissa joko \u014d tai ou, mutta monesti<\/p><\/div>\n

Read More<\/a><\/p>","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-147","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/shakuhachi.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/147","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/shakuhachi.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/shakuhachi.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/shakuhachi.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/shakuhachi.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=147"}],"version-history":[{"count":9,"href":"https:\/\/shakuhachi.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/147\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":459,"href":"https:\/\/shakuhachi.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/147\/revisions\/459"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/shakuhachi.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=147"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}