{"id":97,"date":"2021-03-01T15:09:22","date_gmt":"2021-03-01T13:09:22","guid":{"rendered":"https:\/\/shakuhachi.fi\/?page_id=97"},"modified":"2025-05-06T22:50:38","modified_gmt":"2025-05-06T19:50:38","slug":"shakuhachista","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/shakuhachi.fi\/en\/shakuhachista\/","title":{"rendered":"Shakuhachi – japanilainen bambuhuilu"},"content":{"rendered":"
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Shakuhachi on japanilainen p\u00e4\u00e4st\u00e4puhallettava puhallin, joka valmistetaan perinteisesti bambusta, eritoten madake<\/em> (phyllostachus bambusoides) -lajikkeesta.<\/p>\n\n\n\n

Termi shakuhachi tulee sanoista ”shaku”, joka on japanilainen pituuden mittayksikk\u00f6 (n. 30.3cm) ja ”hachi”, joka tarkoittaa numeroa kahdeksan. Syy nimelle tulee standardiksi muodostuneen shakuhachi-huilun pituudesta, joka on 1,8 shakua. Standardimittainen shakuhachi on siis noin 54,5 sentti\u00e4 pitk\u00e4. Shakuhachit voivat olla my\u00f6s muun mittaisia, jolloin niiden mittaa voidaan ilmaista shakuina ja siten vaikkapa 2,0 olisi kahden shakun mittainen eli noin 60,6 sentti\u00e4. Mit\u00e4 pidempi soitin, sen matalampi \u00e4\u00e4niala.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Shakuhachilla on Japanissa pitk\u00e4 historia, joka on pitk\u00e4lti muinaisuuteen unohtunutta ja nyky\u00e4\u00e4n levinneet v\u00e4itteet sen historiasta ovat monilta osin virheellisi\u00e4. Soittimen esimuodon tiedet\u00e4\u00e4n kuitenkin tuodun Kiinasta Japaniin yli tuhat vuotta sitten. Nykyaikaan asti selvinneet vanhimmat soittimet olivat kuusireik\u00e4isi\u00e4 – my\u00f6hemmin vakiintui nykyinen viisireik\u00e4inen malli – modernilla ajalla on luotu my\u00f6s 6-9 reik\u00e4isi\u00e4 shakuhacheja – etenkin 7-reik\u00e4iset ovat suhteellisen yleisi\u00e4, sill\u00e4 niill\u00e4 l\u00e4nsimaisen musiikin soitto helpottuu lis\u00e4reikien tuodessa kromaattisen musiikin soittamisen ilman puhalluskulman muutoksia mahdolliseksi. Shakuhachin k\u00e4ytt\u00f6 vuosisatojen ajan on historiallinen mysteeri ja kiistelty asia, mutta Edo-kaudella (1600\u20131868) tiedet\u00e4\u00e4n shakuhachin olleen komus\u014d<\/em>-munkkien k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. Alun perin komus\u014diden ei tiedet\u00e4 tunnustaneen tietty\u00e4 uskontokuntaa – mutta 1800-luvulla yleistyi vuonna 1795 julkaistun Kyotaku Denki -historiateoksen johdosta k\u00e4sitys komus\u014d munkkien kuulumisesta Fuke-koulukunnan buddhalaisuuteen. Kyotaku Denki on kiinalaisteksteihin perustuva, nykytutkimuksen valossa pitk\u00e4lti historiallisesti ep\u00e4luotettavana pidetty teos, joka m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 Rinzai-zenil\u00e4isyyden osana Fuke-koulukunnan ja sen perustaneen kiinalaiseen Puhua (jap. Fuke)-munkkiin asti tuhat vuotta ennen Kyotaku Denki teosta itse\u00e4\u00e4n. T\u00e4m\u00e4 teos on ainoa l\u00e4hde, joka yhdist\u00e4\u00e4 shakuhachin juuret zen-buddhalaisuuteen, eik\u00e4 t\u00e4lle ole muita historiallisia todisteita. (l\u00e4hde: History of the Kyotaku, University of Texas Press<\/a>) Komus\u014d-munkkien toiminta ja shakuhachin soitto ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n kiellettiin joksikin aikaa 1800 luvun loppupuolella – jonka j\u00e4lkeen entiset komus\u014dt perustivat ensimm\u00e4iset modernit shakuhachin soiton koulukunnat, Kinko-ry\u016b<\/em> -jonka soitto juontaa juurensa 1710-1771 el\u00e4neen komus\u014dn, Kurosawa Kinkon oppeihin, sek\u00e4 Tozan-ry\u016b<\/em>, jonka perustaja oli komus\u014d Nakao Tozan. N\u00e4ist\u00e4 haarautui ajan kuluessa lahjakkaiden oppilaiden my\u00f6t\u00e4 useita itsen\u00e4istyneit\u00e4 koulukuntia, mm. Nakao Tozanin oppilaan Ueda H\u014dd\u014dn perustama Ueda-ry\u016b<\/em>.<\/p>\n\n\n\n

Shakuhacheja on monenlaisia, mutta selkeimmin ne jaotellaan jiari<\/em> ja jinashi <\/em>-shakuhachehin. Komusoiden soittamat shakuhachit olivat jinashi<\/em>-shakuhacheja, joskin niihin aikoihin sit\u00e4 termi\u00e4 ei ollut olemassa, sill\u00e4 se tarkoittaa vain, ett\u00e4 soittimen viritt\u00e4miseen ei ole k\u00e4ytetty ji-ainetta, jonka k\u00e4ytt\u00f6 keksittiin Taisho-kaudella 1900-luvun alkupuolella. Jiari puolestaan tarkoittaa vastaavasti shakuhachia, jossa ji:t\u00e4 on valmistukseen k\u00e4ytetty. ji on sekoitus japanilaista urushi-lakkaa ja tonoko -savihiekkaa, jota k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 saadaan soittimen vire l\u00e4hemm\u00e4s haluttua standardia. Jinashi-huilujen valmistus nykyisin jatkuu my\u00f6s, ja sen estetiikan osana miellet\u00e4\u00e4n usein se, ett\u00e4 jokainen huilu on luonnollisen bambun muodon vuoksi eritt\u00e4in uniikki. Yll\u00e4 mainitut modernit shakuhachikoulukunnat kuten Kinko-ry\u016b<\/em>, Tozan-ry\u016b<\/em> ja Ueda-ry\u016b <\/em>k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t l\u00e4hes poikkeuksetta vain jiari<\/em>-soittimia, mutta jinashi-soitinten k\u00e4ytt\u00f6 on saavuttanut uusia suuntauksia mm. sellaisten pioneerien k\u00e4siss\u00e4 kuten Watazumi Doso ja Nishimura Koku – joilla kummillakin oli itse lanseeratut jinashi-shakuhachin muodot h\u014dchiku<\/em> (Watazumi) ja kyotaku<\/em> (Nishimura). Nykyisin on saatavilla my\u00f6s muita kuin bambusta valmistettuja perinteisi\u00e4 shakuhacheja, joiden valmistus tuotantolinjamaisesti on perinteisi\u00e4 shakuhacheja helpompaa. N\u00e4it\u00e4 on mm. muovisia, puisia, sek\u00e4 my\u00f6s metallisia – onpa Suomessa syntynyt my\u00f6s shakuhachin ja suomalaisten paimenhuilujen hybridin\u00e4 koivuntuoheen k\u00e4\u00e4ritty juhikan-shakuhachi<\/em> (kuvassa). Kuitenkin yleisesti luonnonbambusta muodostuvaa uniikkia estetiikkaa pidet\u00e4\u00e4n yhten\u00e4 keskeisen\u00e4 shakuhachin ominaisuutena.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Shakuhachi on japanilainen p\u00e4\u00e4st\u00e4puhallettava puhallin, joka valmistetaan perinteisesti bambusta, eritoten madake (phyllostachus bambusoides) -lajikkeesta. Termi shakuhachi tulee sanoista ”shaku”, joka on japanilainen pituuden mittayksikk\u00f6 (n. 30.3cm) ja ”hachi”, joka tarkoittaa numeroa kahdeksan. Syy nimelle tulee standardiksi muodostuneen shakuhachi-huilun pituudesta, joka on 1,8 shakua. Standardimittainen shakuhachi on siis noin 54,5 sentti\u00e4 pitk\u00e4. Shakuhachit voivat olla my\u00f6s<\/p><\/div>\n

Read More<\/a><\/p>","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-97","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/shakuhachi.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/97","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/shakuhachi.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/shakuhachi.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/shakuhachi.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/shakuhachi.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=97"}],"version-history":[{"count":9,"href":"https:\/\/shakuhachi.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/97\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":730,"href":"https:\/\/shakuhachi.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/97\/revisions\/730"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/shakuhachi.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=97"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}